Kulturzentrum järjesti lukuisia eri alojen näyttelyjä yhteistyössä Suomi-DDR seuran
kanssa. Yhteistyökummpaneina olivat yliopistot ja korkeakoulut, ammattioppilaitokset,
työväen- ja kansanopistot, seurakunnat, kunnat ja kaupungit sekä työväen-
ja ammattiyhdistysliikkeen järjestöt. Muutamat DDR: n kanssa kauppasuhteissa olleet
suuryritykset antoivat näyttelytilaa käyttöön lähinnä taidegrafiikalle.

Näyttelytiloiksi pyrittiin järjestämään sellaiset paikat, joissa liikkui paljon
ihmisiä ja joihin näyttelyvieraiden oli helppo tulla. Yleisimmin käytettyjä tiloja olivat
kirjastot ja teattereiden aulatilat. Korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa oli myös
usein erinomaiset aula- ja käytävätilat.

Tilojen hyödyntämistä helpotti Kulturzentrumissa kehitelty siirrettävä näyttelyseinä-
systeemi, joka mahdollisti kangaspintaisten seinäelementtien toisiinsa liittämisen siten,
että elementtien kulma toisiinsa nähden voitiin säätää portaattomasti, lisäksi elementtejä
oli kahta eri kokoa.Sama seinäelementti oli myös käytettävissä eloksoidusta alumiinista
tehdyn profiilikehyksen kanssa, jolloin saatiin rakenne, jota tyypillisesti käytetään nykyisinkin
messuilla seinärakenteissa. Tätä seinäelementtitekniikkaa hyödynnettiin esim. valokuvanäyttelyissä.

Tässä ei ole tarkoitus luoda kattavaa katsausta kaikista Kulturzentrumin näyttelyistä
(julkaisemme laajemman luettelon erikseen). Kuitenkin on ehkä paikallaan kertoa muutamista
näyttelyistä, jotka saivat hyvän vastaanoton yleisön ja lehdistön toimesta.

Palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Muutamat vaatimattomat julistenäyttelyt
saivat lähinnä teksteissä käytettyjen, DDR: ssä poliittiseen kielenkäyttöön vakiintuneiden
ilmausten (ND-Jargon ?  ;)   ) johdosta, jonkin verran negatiivista palautetta.
Kerran tapahtui siten, että tekstit jouduttiin vaihtamaan täällä Helsingissä.
Syynä lienee ollut aivan liian kiireinen aikataulu...

Suurimman huomion ovat saaneet ehkä seuraavat näyttelyt 80-luvulla:

Käthe Kollwitz grafiikkaa (viivapiirroksia kuparilevylle).
    -kehystys , pohjustus ja passe-partout Kulturzentrumin omassa  näyttelystudiossa.
    -näyttely oli kehystetty tukevilla alumiinikehyksillä ja pakattu pehmustettuihin
     kuljetuslaatikkoihin. Kuljetus ja pystytys useinmiten Kulturzentrumin omalla henkilö-
     kunnalla.
 

Martti Lutherin syntymästä 500 vuotta juhlanäyttely (1983)
    -oli esillä lukuisissa seurakuntataloissa ja kirkoissa ympäri maata ja se sai kristillisiltä piireiltä
      hyvän  vastaanoton.
     -Pohjustus suoritettiin alihankintatyönä Helsingissä.
     -Näyttelystä tehtiin kaksi identtistä versiota, jotta pystyttiin hyödyntämään teeman  ajankohtaisuus.
     -Tekstit käännettiin suomeksi Kulturzentrumin henkilökunnan voimin.
      -tekstikäännösten  layout ja ladonta sekä offset -painatus suoritettiin Kulturzentrumin grafiikan
        studiossa.

Berliini näyttely Jugend- salissa Helsingissä ja samaan aikaan ollut grafiikan näyttely Kaupungintalon
ala- aulassa.
    - Näyttelystä rakennettiin Kultturzentrumin toimesta etukäteen pienoismalli suunnittelun
      avuksi. Näyttelykomissaari ja -arkkitehti Berliinistä (Liga für Völkerfreundschaft).
    -Grafiikan näyttely pystytettiin yhteistyössä Suomen taitelijaseuran ammattilaisten kanssa.

Taitelija/ professori (arkkitehtuuri, TU-Dresden) Helmut Trauzettelin Suomessa tekemät työt herättivät
ansaittua huomiota ja olivat esillä lukuisilla paikkakunnilla. Taiteilija oli itse Helsingissä valmistelemassa
näyttelyään Kulturzentrumissa.
    -Kuvien kehykset, lasinleikkaus ja kehystys sekä näyttelyesitteet tehtiin Kulturzentrumissa.
    -Tarvittaessa Kulturzentrum lainasi siirrettävän näyttelyseinäjärjestelmän.
    -Pystytys  ja kuljetus Kulturzentrumin toimesta.

Eduard Fisher (teatteriplastiikka -studio Eduard Fischer) oli itse pystyttämässä laajaa näyttelyään
Taideteollisen korkeakoulun näyttelytiloihin Helsingissä. Kultturzentrumin näyttelystudio toimi
hänen assistenttinaan.
Näyttely herätti teatteripiireissä suurta mielenkiintoa ja se oli auki myös yleisölle.

Brecht- julistenäyttely koostui suurista teatterijulisteista.
    -näyttely oli esillä lukuisten teattereiden auloissa mm. Helsingin kaupunginteatterissa.
    -koska värijulisteet olivat huomattavan suuria jouduttiin Kulturzentrumin näyttelystudiossa
     kehittelemään erikoismenetelmä kehystystä varten: "Die heisse Linie", muovikehyksen taivutukseen
     käytetyn kuuman vastuslangan mukaan ... ;)
    -Näyttely oli ripustettavissa  langoilla tai se voitiin myös naulata seiniin.

Rostock -näyttely pystytettiin ystävyyskaupunki Turkuun. Näyttelyarkkitehti tuli DDR: stä ja hänen
apunaan oli Kulturzentrumin näyttelystudio sekä Turun kaupungin näyttelykeskuksen työntekijöitä.
Näyttelyyn kuului valokuvien ja tekstiaineiston lisäksi lukuisia laivojen ja kaupunkikortteleiden
pienoismalleja sekä vitriinejä esineistölle.

Kaikki näyttelyt olivat yleisölle maksuttomia ja järjestävä taho osallistui mahdollisuuksien mukaan
rahtikustannuksiin ja varasi sopivat näyttelytilat. Näyttelyihin liittyi usein esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia.
Kävijämäärät sekä palaute lehdistön ja yleisön toimesta tilastoitiin Kulturzentrumin toimintakertomusta
varten. Näyttelyiden yhteydessä jaettiin ilmaiseksi DDR: ää esittelevää materiaalia, joista parhaan
vastaanoton saivat DDR- revue lehti (suomeksi ja saksaksi) sekä "DDR esittäytyy" kirjanen.
 

 Takaisin