-Ajatuksia Helsingin DDR-Kulturzentrumin avaamisen 25. päivänä
29 sivua, valokuvaliite
Julkaisija: DDR-Kulturzentrum Helsinki
Painotyö: DDR-Kulturzentrum/Offset, Helsinki 1985
Kulturzentrumin painotyöt on toimitettu Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoimistooon.
(Skannattu vain tekstiosuus).
Kansanedustaja Michael Koplanski
DDR- Suomi-ystävyyseuran puheenjohtaja
Jo 25 vuoden ajan DDR-Kulturzentrumilla on ollut toimitilansa Helsingin Hakaniemessä. Ulkonaisesti ei sittemmin ole tapahtunut kovinkaan paljon muutoksia: Erilaisiin yleisötilaisuuksiin ja elokuvaesityksiin tarkoitetut tilat ovat hieman suurentuneet, samoin informaatioaineiston tarjonta on lisääntynyt. Kieliosasto Deutschlektorat on saanut omat opetustilansa läheisestä viistosti vastapäätä sijaitsevasta talosta. Sen sijaan tämän DDR-Suomi-ystävyysseuran alaisen laitoksen toiminnan ulottuvuudet ja sisältö ovat laajentuneet sellaisessa mitassa, ettei kukaan vuonna 1960 voinut sitä aavistaa. Nykyisin DDR-.Kulturzentrum on liikkeellä esitelmin, näyttelyin ja elokuvin Helsingistä Rovaniemelle, Turusta Kuopioon, keskuksella on satoja yhteistyökumppaneita Suomen koulutoimen ja kulttuurielämän sekä poliittisten järjestöjen piirissä ja ennen muuta Suomi-DDR-seuran paikallisosastoissa, joita nykyisin on jo 24. Suomi-DDR-seuraan meitä yhdistää jo lähes kolme vuosikymmentä kestänyt toverillinen yhteistyö. Aiheiden kirjo ulottuu saksan kielestä oman aikamme polttavimpaan ongelmaan, joka askarruttaa yhtä paljon Suomen kuin Saksan demokraattisen tasavallankin asukkaita: rauhan säilyttämiseen.
Valtiollisten ja yhteiskunnallisten suhteiden laajeneminen molempien maittemme välillä ja erityisesti vuonna 1973 tapahtunut diplomaattisuhteiden solmiminen heijastuu myös kulttuurikeskuksemme työssä. Kaikki merkitykselliset alat bilateraalisissa suhteissamme ovat aihepiirinä myös Paasivuorenkadun tilaisuuksissa ja näitä aloja edustavat henkilöt -ministerit molemmista maista, puolueiden edustajat, ammattiyhdistysväki, tutkijat, taiteilijat, kirkonmiehet ja urheilupoliitikot - toimivat esitelmöitsijöinä, keskustelujen osanottajina, kirjaston käyttäjinä tai kysymysten esittäjinä.
DDR-Kulturzentrum on osa niiden suhteiden laajaa ja monitahoista verkostoa, joista pääministeri Kalevi Sorsa puhui vieraillessaan Berliinissä kuluvan vuoden syyskuussa. Kulttuurikeskuksesta on muodostunut todellinen kohtauspaikka, ajatusten- ja kokemustenvaihdon ja käytännön kansainystävyyden tyyssija. DDR:n valtion neuvoston puheenjohtaja Erich Honecker puhui Kalevi Sorsalle kohdistamissaan sanoissa Suomen ja DDR:n välisistä monipuolisista ja ystävällisistä suhteista, joille on leimallista rakentavuus, jatkuvuus ja reaalisuus ja joissa tulee esiin huomattava katsomusten yhtenevyys tämän hetken polttavista maailmanpoliittisista kysymyksistä. Näin olkoon vastakin.
Mielestäni DDR-Suomi-ystävyysseura ja sen alaisena Helsingissä
toimiva DDR-Kulturzentrum voivat olla ylpeitä siitä, että
ne monien, monien suomalaisten ystävien ja yhteistyökumppaneiden
rinnalla voivat antaa osaltaan oman antinsa näiden suhteiden kehittämiseen.
Maatalousneuvos Veikko Savela
Suomi-DDR-seuran puheenjohtaja
DDR:n kulttuurikeskuksen perustaminen Helsinkiin 25 vuotta sitten on osoittautunut merkittäväksi kulttuuriteoksi, kun tarkastellaan Suomen ja Saksan demokraattisen tasavallan suhteiden kehitystä. Vanhastaan vilkkaassa kulttuurivuorovaikutuksessa olleet kansat - nykyisin yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisina -ovat nopeasti löytäneet hedelmällisen yhteistyön mitä moninaisimmilla elämänaloilla.
Voidaan myös liioittelematta sanoa, että Helsingissä oleva DDR-Kulturzentrum on alusta saakka esimerkillisesti täyttänyt ne toiveet, mitä Suomi-DDR-seuralla on ollut, sen ohella, että seura toiminnassaan on perustamisestaan lähtien saanut nauttia DDR :n virallisen diplomaattisen edustuston - suurlähetystön - monipuolista tukea.
Kuluneina 25 vuotena DDR-Kulturzentrum on tehnyt mahdolliseksi tutustuttaa tämän päivän suomalaiset monipuolisesti sekä nykyiseen Saksan demokraattiseen tasavaltaan, sen kansaan ja sen saavutuksiin, että siihen rikkaaseen ja monipuoliseen saksalaiseen kulttuuriperintöön, josta myös Suomi on runsaasti ammentanut menneiden vuosisatojen kuluessa ja jota DDR arvokkaalla tavalla on vaalinut ja vaalii sekä omalla panoksellaan kartuttaa.
Kulttuurikeskuksen tehtäviin on myös aina kuulunut Suomen esittely DDR:n kansalaisille. Samoin se on välittänyt suomalaisille tietoja siitä, miten Suomea on esitelty DDR:ssä Suomen kansallisina merkkipäivinä, erilaisten kulttuuritapahtumien yhteydessä sekä valtiollisen ja muun yhteiskunnallisen elämän merkittävissä tapahtumissa.
Tärkeä eri alojen kanssakäyminen on joko suoraan tai välillisesti saanut apua ja neuvoja DDR-Kulturzentrumin asiansa osaavalta henkilökunnalta.
Vaikka kulttuurikeskus on tiloiltaan pieni, on se historiansa aikana tarjonnut sijan lukuisille merkittäville tilaisuuksille maittemme keskeisissä kanssakäymisissä. Siellä ovat tavanneet monet kummankin maan vaikuttajayksilöt, esiintyneet merkittävät taiteilijat ja muut vieraat. Esitelmä-, keskustelu- ja kokoustilaisuuksien pitopaikkana sitä on voinut käyttää myös Suomi-DDR-seura.
Suomi-DDR-seuran yli maan ulottuvaa työtä kulttuurikeskus on koko henkilökuntansa aktiivisuudella palvellut tuloksellisesti koko toimintansa ajan.
DDR-Kulturzentrum on ollut myös eräs "rauhantyön keskus" maassamme. Kulttuurikeskus on yhdessä Suomi-DDR-seuran kanssa ollut osaltaan aktivoimassa maassamme työtä rauhan puolesta, mikä on saavuttanut laajat kansalaispiirit ja ollut kansainvälisestikin merkittävää.
Suomi-DDR-seuran nimissä esitän 25-vuotisonnittelut DDR:n
Helsingin kulttuurikeskukselle, sen henkilökunnalle sekä DDR:n
kansainystävyyden liitolle, parhaat kiitokset neljännesvuosisadan
jatkuneesta tuloksellisesta yhteistyöstä sekä menestyksen
toivotukset edelleen jatkuvalle työlle Suonien ja DDR:n suhteiden
kehittämiseksi ja rauhan turvaamiseksi.
Olavi Salmi
Suomi-DDR-seuran toiminnanjohtaja
DDR-Kulturzentrumin merkitys Suomi-DDR-seuran toiminnalle ja sen tavoitteiden toteuttamiselle on ollut ja on korvaamattoman arvokas. Erityisen konkreettisella tavalla se tulee esiin seuran paikallisosastojen toiminnassa. Tilaisuuksiensa suunnittelussa ja järjestelyissä osastot ovat aina voineet kääntyä kulttuurikeskuksen puoleen ehdotuksin ja pyynnöin ja tuskin koskaan niiden on tarvinnut kääntyä tyhjin toimin takaisin. On täysin mahdotonta edes osapuilleen tarkasti arvioida niiden näyttelyiden määrää, jotka osastot ovat saaneet DDR-Kulturzentrumilta käyttöönsä. Elokuvien, diasarjojen ja kirjallisen aineiston määrä on vuosien varrella ollut todella merkittävä.
DDR-Kulturzentrumin johtajat sekä muut työntekijät ovat jatkuvasti vierailleet osastoissa ja yhdessä kulttuurikeskuksen kanssa on järjestetty lukemattomia konserttikiertueita vieraiksemme saapuneille ddr: läisille esiintyville taiteilijoille. Yhdessä on myös rakennettu matkaohjelmat mitä erilaisimpia aloja edustaneille asiantuntijoille joita kulttuurikeskuksen "isäntäjärjestö" DDR:n kansainystävyyden liitto on lähettänyt esitelmämatkoille Suomeen.
Tiettyjä kohokohtia Suomi-DDR-seuran toiminnassa ovat olleet vuodesta 1972 lähes joka vuosi eri puolilla maatamme järjestetyt DDR:n päivät, joiden saavuttamasta menestyksestä voimme olla iloisia ja ehkä vähän ylpeitäkin. DDR:n päivien onnistumiselle on tietenkin ollut hyvin ratkaiseva merkitys aina kulloisenkin kaupungin ja sen ddr:läisen ystäävyyskaupungin panoksella, mutta aiheellisesti voidaan kysyä, olisiko DDR:n päivien järjestäminen yleensä ollut mahdollista ilman sitä valtavaa päivien konkreettiseen järjestelyyn liittyvää työmäärää, jonka DDR-Kulturzentrum koko henkilökuntansa voimin on aina ollut mukana antamassa.
DDR-Kulturzentrumin merkityksestä puhuttaessa ei myöskään sovi unohtaa sen alaisena toimivan saksan kielen lehtoraatin, Deutschlektoratin, osuutta. Saksan kielen edistämisen ja DDR:n ja sen kirjallisuuden tunnetuksi tekemisen ohessa lehtoraatti on auttanut seuraa esim. kontaktien saamiseksi saksan kielen opettajiin ja heidän järjestöönsä sekä saksan kielen opiskelijoihin maassamme.
Edellä esitetyin muutamin valikoiduin esimerkein, joita olisi helppo
löytää paljonkin lisää, olen halunnut korostaa
DDR-Kulturzentrumin työn merkitystä Suomi-DDR-seuralle ja sen
osastoille sekä tässä muodossa yhtyä onnitteluihin,
joita DDR-Kulturzentrumille esitetään sen 25-vuotisen toiminnan
johdosta ja toivottaa sille parhainta menestystä. Olen täysin
vakuuttunut siitä, että Suomi-DDR-seuran ja DDR-Kulturzentrumin
välinen tiivis ja hedelmällinen yhteistyö tulee edelleenkin
jatkumaan maittemme välisten suhteiden syventämisen ja kansojemme
toisiinsa lähentämisen merkeissä.
Ympäristöministeri Matti Ahde
Suomi-DDR- seuran varapuheenjohtaja
Haluan lausua parhaat onnittelut 5.10.1985 25 vuotta täyttävälle Saksan demokraattisen tasavallan kulttuurikeskukselle, joka on tehnyt arvokasta työtä Helsingissä. Kulttuurikeskuksen toiminnan ansiosta suomalaiselle yleisölle ovat tulleet tutuiksi DDR:n tieteen, taiteen, urheilu- ja liikunta-kulttuurin sekä yhteiskuntaelämän muiden alojen saavutukset. Keskus on avannut ovensa lukuisat kerrat ja tarjonnut suomalaisille mahdollisuuden tavata myös henkilökohtaisesti korkeatasoisia DDR:n kulttuuri-elämän edustajia sekä taiteilijoita ja tiedemiehiä.
Henkilökohtaiset kokemukseni yhteistyöstä DDR:n kanssa ovat nuorisotoiminnan, urheilu- ja liikuntakulttuurin sekä musiikin alalta, joiden korkeatasoisia saavutuksia olen erityisesti arvostanut. Maailman kirjallisuuden ja musiikin saksalaiset klassikot ovat samoin suomalaisen yleisön sydäntä lähellä.
Suomen hallituksen jäsenenä ja maamme sosialidemokraattisen puolueen edustajana olen toistuvasti voinut todeta kuinka hyvät maidemme väliset valtiolliset suhteet ovat ja kuinka usein olemme voineet toimia yhdessä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden lujittamiseksi. Erityisen tärkeä kummallekin maalle on ollut jo kymmenen vuoden ajan toiminta Euroopan turvallisuuden puolesta ETYK:n päätösasiakirjan periaatteiden ja päämäärien hengessä. Kansainvälisen ilmapiirin parantamiseksi ja luottamuksellisten suhteiden rakentamiseksi on tehtävä tänään entistä enemmän työtä laajalla rintamalla. Kulttuuri- ja kansalaistoiminnalla on myös tässä työssä oma merkityksensä.
Kun onnittelen DDR-Kulturzentrumia sen merkittävästä
saavutuksesta maidemme välisen laajan vuorovaikutuksen edistämisessä,
haluan lausua erityisen kiitoksen keskuksen henkilökunnalle sen korvaamattomasta
panoksesta kansojemme välisten ystävällisten suhteiden rakentamisessa.
Taidemaalari Kari Jylhä
Suomi-DDR-seuran varapuheenjohtaja
Olemassaolonsa aikana DDR-Kulturzentrumista on muodostunut meille suomalaisille DDR:n taiteen ja kulttuurin ystäville luonteva ja tärkeä kohtauspaikka.
Olemme usein noudattaneet kutsua ja tavanneet kulttuurikeskuksen kodikkaassa ilmapiirissä näyttelyiden, elokuvien, konserttien sekä kirjailija- ja taiteilijatapaamisten merkeissä.
DDR-Kulturzentrumin toiminta on kiitettävällä tavalla ulottunut myös Helsingin ulkopuolelle, joten näihin taidetapahtumiin olemme osallistuneet myös muilla paikkakunnilla Suomessa.
Vuosien kuluessa on erimuotoisista tilaisuuksista koostunut kokonaisuus, joka on korvaamattomalla tavalla täydentänyt tietämystämme DDR:n taiteesta ja kulttuurielämästä.
Suomalaisille taiteentekijöille ovat DDR-Kulturzentrumin järjestämät tapahtumat tarjonneet myös lukuisia mahdollisuuksia tutustua ddr: läisiin kollegoihin.
Tässä yhteydessä on mahdotonta luetella kaikkia niitä hyvin mieleen jääneitä hetkiä kulttuurikeskuksessa, joissa on itse saanut olla mukana, mutta mainitsenpa silti professori Arno Mohrin grafiikan näyttelyn avajaiset vuosien takaa. Yhtä lämminhenkinen tilaisuus oli edesmenneen DDR:n ja Suomen kuvataidesuhteiden pioneerin, professori Sven Grönvallin, muistonäyttelyn avajaiset.
Myöhäisempiä merkittäviä tapahtumia ovat olleet esim. keskustelutilaisuus, jossa käsiteltiin DDR:n kuvataiteen 9. näyttelyä sekä professori Helmut Trauzettelin näyttely, jonka teemana oli "kuvia Suomen matkalta".
Viime vuosina on meidän DDR:n taiteen ystävien kannalta korostunut myönteisellä tavalla DDR-Kulturzentrumin nykyisen johtajan Dr. Wolfgang Fritschin, henkilökohtainen rooli taidesuhteittemme aktiivisena vaalijana ja kehittäjänä.
Tapaamisilla ei ole loppua ja keskustelun aiheetkin tuntuvat ehtymättömiltä.
Yksi sellaisista on DDR :n taiteen rooli uuden taiteen kotimaana. DDR :n
taiteessahan kokonaisuudessaan heijastuu ehkä voimakkaammin kuin missään
muualla maailman yleinen tila. Siitä heijastuu mm. voimakas sodanvastaisuus
ja huoli globaalisista maailmanlaajuisista ongelmista.
Dr. Wolfgang Fritsch
Helsingin DDR-Kulturzentrumtn johtaja
Lokakuun 5. päivänä 1985 tulee kuluneeksi neljännesvuosisata päivästä, jolloin DDR-Kulturzentrum avasi ovensa Hakaniemen torin välittömässä tuntumassa sijaitsevassa Paasivuorenkatu 1 :ssä. On mahdoton arvioida, kuinka monet tuhannet suomalaiset ovat sittemmin vierailleet tässä piskuisessa laitoksessa noutamassa sosialistista Saksaa, sen ihmisiä ja elämäntapaa, tuota Suomeen verrattuna melko pientä keskieurooppalaista valtiota valottavaa tietoa ja ennen kaikkea tutustumassa sen kulttuuriin. Yhtä vaikea on tarkkaan sanoa, kuinka monta Saksan demokraattisen tasavallan, DDR:n, tunnettua ja vähemmän tunnettua kansalaista on ollut näiden vuosien aikana Helsingin DDR-Kulturzentrumin vieraana: poliitikkoja ja taiteilijoita, tieteenharjoittajia ja urheilijoita, ammattiyhdistysväkeä ja kasvatusalan ihmisiä sekä monia muita.
Olisi epäoikeudenmukaista mainita joitakin yksittäisiä nimiä, sillä niin monet DDR:stä saapuneet vieraat ovat kuluneiden 25 vuoden aikana olleet DDR-Kulturzentrumissa tai sen välityksellä Suomen pääkaupungissa ja monilla muilla paikkakunnilla välittämässä autenttista tietoa maastaan. Noin 50 näyttelyä vuosittain eri puolilla Suomea, tuhansia elokuvien, kirjojen, äänilevyjen, musiikkikasettien, kuultokuvasarjojen, valokuvien ja viime aikoina myös videokasettien lainauksia, lukemattomia mitä erilaisimpia asioita koskevia kysymyksiä ja toivomuksia - kaikki tämä vaatii DDR-Kulturzentrumin vähäiseltä työntekijäkunnalta paljon työtä. Laitoksen johtajana voin tyytyväisenä todeta, kuten kuusi edeltäjääni - Georg Schneider, Heinz Bauer, Gerhard Kasper, Martin Tippner, Horst Krüger ja Bernhard Köcher - ovat todenneet jo aikaisemmin, että kulttuurikeskuksen kollektiivi tekee sen kuitenkin ilolla.
Helsingin DDR-Kulturzentrum on DDR :n kansainystävyyden liiton laitos, jonka liiton alaisena toimii myös aktiivinen DDR-Suomi-ystävyysseura. Liiton tärkeimpänä johtoajatuksena on: "Kansojen ystävyys lujittaa rauhaa". Helsingin DDR-Kulturzentrum on perustamisestaan lähtien kokenut tuon perusajatuksen mitä läheisimmin omakseen. Ja tämän periaatteen suhteen se myös tietää olevansa yhtä tärkeimmän suomalaisen yhteistyökumppaninsa, vuonna 1956 perustetun Suomi-DDR-seuran ja sen koko maahan levittäytyneiden 24 paikallisosaston kanssa. Meidän aikanamme, kansainvälisen jännityksen jälleen kiristyttyä ja ydinkatastrofin vaaran ollessa suurempi kuin aikaisemmin, on aktiivinen toiminta kansojen välisen yhteisymmärryksen ja rauhan puolesta sekä mieletöntä varustautumista, tähtien sota -suunnitelmia ja poliittisia seikkailuja vastaan saanut lisää merkitystä. Vakuuttava näyttö siitä, että Saksan demokraattinen tasavalta ja Suomen tasavalta ovat näissä pyrkimyksissään yhtä mieltä, saatiin myös DDR:n valtionpäämiehen Erich Honeckerin vieraillessa lokakuussa 1984 Suomessa ja Suomen pääministerin Kalevi Sorsan vieraillessa syyskuussa 1985 DDR:ssä.
Ystävyysliikkeen merkityksen kasvusta rauhan turvaamiseksi toimivassa liikkeessä kertovat myös monet DDR-Suomi-ystävyysseuran ja Suomi-DDR-seuran toiminnot. Suomi-DDR-seuran ja DDR-Suomi-ystävyysseuraa edustavan Helsingin DDR-Kulturzentrumin yhteistyön kohokohtia, joissa rauhan kysymyksillä on aina ollut suuri osuus, ovat viime vuosina olleet erityisesti DDR:n päivät, joita on järjestetty yhdessä suomalaisten kaupunkien kanssa useilla paikkakunnilla: vuonna 1972 Kuopiossa ja Oulussa, 1973 Turussa, 1974 Tampereella ja Rovaniemellä, 1975 Vaasassa, 1976 Kemissä, 1979 Hämeen läänissä, 1980 Kotkassa, 1981 Porissa, 1982 Pohjois-Suomessa (Oulu, Kemi, Rovaniemi), 1984 Turussa ja 1985 Jyväskylässä. Mutta DDR-Kulturzentrumilla on ollut monissa muissakin yhteyksissä laajat mahdollisuudet - yhdessä Suomi-DDR-seuran ja monien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joita on mahdoton luetella edes lähimain kaikkia - antaa oma panoksensa kansojemme välisen ystävyyden edistämiseen.
Kiitän tänä Helsingin DDR-Kulturzentrumin perustamisen
25. vuosipäivänä kulttuurikeskuksen entisen ja nykyisen
henkilökunnan nimissä kaikkia suomalaisia ystäviämme,
kaikkia pitkäaikaisia ja uusia yhteistyökumppaneitamme hyvästä
ja monipuolisesta yhteistyöstä. Tietäen toiminnan DDR:n
ja Suomen kansojen ystävyyden ja yhteisen esiintymisemme rauhan säilyttämisen
puolesta olevan tärkeitä asioita suuntaudun DDR -Kulturzentrumin
toiminnan toiseen neljännesvuosisataan optimismin ja luottamuksen
tuntein.
Dr. Martin Hahn
Deutschlektoratin johtaja
Koska DDR-Kulturzentrumin alaisen saksan kielen ja kirjallisuuden lehtoraatin (Deutschlektorat beim DDR-Kulturzentrum) toiminta on jatkunut Helsingissä jo 25 vuotta, on aihetta tarkastella sen tuloksia. Tarkastelu voi olla kuitenkin vain katkonaista ja rajoittua tehdyn työn pääkohtiin. Toimintaan liittyy monia ddr:läislehtorien nimiä. Mainittakoon tässä vain eräitä Deutschlektoratin johtajia, jotka ovat erityisesti ansioituneet lehtoraatin kehittämisessä: Kurt Schmidt lehtoraatin perustajana, Edgar Heinrich, Martin Löschmann, Werner Kötz ja Werner Westphal.
Deutschlektoratin päätehtävänä on aina ollut niiden suomalaisten tukeminen, jotka osallistuvat saksan kielen ja kirjallisuuden tunnetuksi tekemiseen ja välittämiseen. Deutschlektorat on omaksunut tämän tehtävänsä molempia osapuolia hyödyttävän toverillisen yhteistyön hengessä. Tässäkin kohdin on mahdollista mainita vain tärkeimmät suomalaiset laitokset, järjestöt ja piirit, joiden kanssa lehtoraattimme yhteistyö on jatkunut menestyksellisesti koko kuluneet 25 vuotta. Niitä ovat ennen kaikkea Suomen koulutoimen piiriin kuuluvat järjestöt ja laitokset: kouluhallitus, Saksankielen opettajien yhdistys, Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen saksan kielen laitokset ja kielikeskukset. Deutschlektorat tukee niiden saksan kielen ja kirjallisuuden hyväksi ja niiden piirissä suorittamaa työtä välittämällä DDR :stä germanistiikan ja saksanopetuksen luennoitsijoita ja asiantuntijoita, tarjoamalla kielenopiskelupaikkoja DDR :stä ja järjestämällä täydennyskoulutustilaisuuksia, asiantuntija-konferensseja, seminaareja ja symposioita.
Neljä vuotta sitten Helsingin Deutschlektorat alkoi yhteistyössä Tukholman Deutschlektoratin kanssa julkaista teosta Der Ginkgobaum -Germanistisches Jahrbuch für Nordeuropa, johon suomalainen saksan kielen tutkimus on osallistunut alusta alkaen julkaisemalla sen palstoilla monia merkittäviä tutkimustuloksia. Vastaisuudessa on tarkoitus, että myös suomalaiset Saksan kielen opettajat ja lehtorit käyttävät vuosikirjaa entistä enemmän saksanopetuksen teoriaa ja käytäntöä käsittelevien artikkeliensa julkaisemiseen.
Hyvät ja molemmille osapuolille hyödylliset suhteet Deutschlektoratilla on myös suomalaisiin viestimiin, erityisesti Yleisradioon, kustantamoihin ja aikakauslehtiin sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuraan. Tämän yhteistoiminnan päätarkoituksena on osallistuminen tärkeiden suomalaisten ja ddr: läisten kirjallisten teosten esittelyyn ja levittämiseen maissamme, mutta myös saksan kielen kielilähetysten tuottamisen tukeminen.
Vailla merkitystä toiminnallemme ei ole myöskään yhteys niihin moniin kaikkia kansalaispiirejä edustaviin suomalaisiin, jotka lehtoraatin kielikursseilla elvyttävät ja täydentävät saksan kielen taitoaan ja hankkivat samalla tietoa DDR:n maasta ja kansasta.
Toimintansa aloittamisen 25. vuosipäivänä Helsingin Deutschlektorat esittää kaikille mainituille ja manitsematta jääneille yhteistyökumppaneilleen kiitoksensa siitä luottamuksesta, jota ne ovat sille osoittaneet.
Helsingin DDR-Kulturzentrumin alaisen saksan kielen lehtoraatin henkilökunta
toivoo tulevaisuudelta jatkoa tälle hyvälle ja hedelmälliselle
yhteistyölle, joka omalla erityisellä alallaan on esimerkki toiminnasta
kansojen välisen yhteisymmärryksen ja rauhan puolesta.
Fil.maist. Mikko Sinisalo
Suomen Saksankielen Opettajien Yhdistyksen puheenjohtaja
Olen ollut Suomen Saksankielen Opettajien Yhdistyksen jäsen jo noin 20 vuotta. Melkein yhtä pitkä on tuttavuuteni DDR-Kulturzentrumin saksan kielen lehtoraatin (Deutschlektorat) kanssa. Ensi vierailuni sinne -lienee ollut Lastenkodinkujalla - ajoittuu johonkin kuusikymmenluvun lopulle. Ilmapiiri oli lämmin: kynttilöitä, stollenia, kahvia ja kaikkea muuta asiaan kuuluvaa.
Mutta Deutschlektoratin 25-vuotinen toiminta ei rajoitu joululauluihin ja kynttilöihin. Sen merkitys suomalaisten saksan kielen opettajien kohtauspaikkana ja informaatiokeskuksena on jatkuvasti kasvanut. Deutschlektoratin suhteet Suomen Saksankielen Opettajien Yhdistykseen ovat aina olleet hyvät ja monipuoliset: mielenkiintoiset esitelmät, yhteiset neuvottelupäivät ja seminaarit, apurahat DDR ään, kielenopetuksen ja tieteen eri alojen pätevät asiantuntijat DDR:stä, vain muutamia kohteita mainitakseni, ovat tärkeällä sijalla hedelmällisessä yhteistyössämme.
Olen aina ihaillut Deutschlektoratin henkilökunnan avuliaisuutta ja pätevyyttä: laatu on määrää tärkeämpi.
Deutschlektoratin johtajat olen aina havainnut erinomaisiksi organisaattoreiksi, opettajiksi ja kielitieteilijöiksi ja kaiken lisäksi erittäin miellyttäviksi ihmisiksi. Eräs heistä, professori Martin Löschmann, auttoi minua "nuorta" oppikirjantekijää silloin yli 15 vuotta sitten unohtumattomalla tavalla vihkiytymään DDR:n kirjallisuuden ja maantuntemuksen salaisuuksiin.
Nykyinen johtaja, Dr. Martin Hahn, on jo tämän lyhyen toimikautensa aikana "valloittanut" monien suomalaisten opettajien ja oppilaiden sydämet.
Suomen Saksankielen Opettajien Yhdistyksen nimissä toivotan ikätoverillemme
Deutschlektoratille kaikkea hyvää ja toivon yhteistyömme
saksan kielen ja saksan opetuksen, kansojen keskinäisen yhteisymmärryksen
ja rauhan hyväksi säilyvän jatkossa yhtä hyvänä
kuin tähänkin asti ja kantavan entistä parempaa hedelmää.
Fil.tri Liisa Korpimies
Suomen korkeakoulujen kielikeskuksen johtaja
Deutschlektoratin ja Suomen korkeakoulujen kielikeskuksen tähänastisen yhteistyön parhaisiin hetkiin kuuluu kesäkuu 1984. Noin 120 pohjoismaista saksanopettajaa ja germanistia kokoontui silloin Jyväskylään DDR tänään -konferenssiin. Loistavan alun konferenssille muodosti Gisela Mayn chanson-ilta. Tunnetut ddr:läiset tutkijat järjestivät seuraavien neljän päivän aikana tasokkaan ohjelman. Läsnä olivat myös DDR:n Suomen-suurlähettiläs Prof.Dr. Stefan Doernberg ja DDR:n korkeakoulu- ja opistoasiain varaministeri Prof.Dr. Günther Heidorn. Ohjelma koostui seuraavia aiheita käsitelleistä alustuksista, keskusteluista ja työryhmistä:
DDR:n maantieto/maantuntemus, tekstilingvistiika, kirjallisuustiede, ammattikielilingvistiikka, metodiikka saksan opetuksessa ulkomaalaisille ja DDR:n historia. Tämän onnistuneen konferenssin pääalustukset, keskustelupuheenvuorot ja työryhmien työn tulokset julkaistiin kaksiosaisena teoksena otsikoilla "Landeskunde und Literaturrezeption im DaF-Unterrieht" ja "Beiträge zu einer Linguistik und Didaktik des Deutschen als Fremdsprache".
Yhteistyö Deutschlektoratin ja Korkeakoulujen kielikeskuksen välillä alkoi vuonna 1982, jolloin kielikeskukseen perustettiin saksan kielen osasto. Deutschlektorat on osallistunut alusta lähtien Suomen korkeakouluissa annettavan saksan ammattikielen opetuksen kehittämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työ on hyvin tärkeää, koska saksan opetuksen taantuminen kouluissa lisää korkeakoulujen kielikeskuksen saksan opetuksen merkitystä ja määrää.
Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana yhteistyölle on löydetty tarkoituksenmukaisia muotoja. Keskeisellä sijalla ovat seuraavat alueet:
1) täydennyskoulutus, 2) opetusaineiston laatiminen, 3) opetusaineistojen, kirjallisuuden, äänitteiden ja informaatioiden välittäminen sekä tutkimus. Vuosittain järjestetään 2-3 täydennyskoulutustilaisuutta.
Ne kohdistuvat pääasiassa saksan ammattikielen opettajiin, so. kielikeskusten opettajiin, mutta myös kauppakorkeakoulujen, kääntäjänkoulutuslaitosten, yliopistojen ja kauppaopistojen aineopettajiin. Tilaisuuksissa on käsitelty erilaisia metodisia, didaktisia ja teoreettisia aspekteja, jotka koskevat saksan kielen opetusta vieraana kielenä. Alustukset julkaistaan Suomen korkeakoulujen kielikeskuksen tutkimusraporttien sarjassa.
Syksyllä 1984 aloitettiin opetusaineiston suunnitteluprojekti. Yhteistyössä Dresdenin teknisen yliopiston kanssa on tarkoitus laatia lääketieteen opiskelijoille aineisto luetun ymmärtämistä varten. Suomalaiset kielikeskukset ovat saaneet Deutschlektoratin kautta kirjallisuutta, opetusaineistoa ja äänitteitä kielen ja maantiedon/maantuntemuksen opetusta varten sekä ajankohtaista tietoa kursseista, seminaareista, konferensseista ja ennen muuta apurahoista. Kielikeskusten tiedotuslehtisessä Kielikeskusuutisissa on ollut runsaasti DDR-Kulturzentrumin alaisen Deutschlektoratin työntekijöiden kirjoittamia artikkeleja ja kirjaesittelyjä. Deutschlektoratin avulla Suomen korkeakoulujen kielikeskus on saanut mahdollisuuden tutustua DDR :n yliopistojen kielenopetuksen tutkimukseen ja käytäntöön. Tällä tavoin on syntynyt useita yhteistyö-projekteja. Tutkimusyhteistyön painopisteitä ovat tekstilingvistiikka ja sen soveltaminen kielenopetuksessa sekä opetustoiminnan suunnittelun teoria ja käytäntö.
Yhteistyö Deutschlektoratin kanssa on vasta kolme vuotta vanhaa, mutta sitäkin intensiivisempää. Yhteistoimintaa Deutschlektoratin kanssa on ollut sekä Helsingissä että Tukholmassa. Korkeakoulujen kielikeskus on saanut useita yhteistyökumppaneita DDR: stä. Tärkeimmät niistä ovat ehkä Greifswaldin yliopisto, Dresdenin teknisen yliopiston saksan ammattikielen instituutti, Leipzigin Herder-instituutti sekä DDR:n tiedeakatemian alainen kielitieteen keskusinstituutti.